Agricultural and Food Science - abstract

Keywords silage, prediction, cell wall quality, digestibility, near infrared reflectance spectroscopy,

Selostus

Systemaattisesti kerätyn säilörehuaineiston perusteella tehty yhteenveto osoittaa selvästi ns. virallisen rehuanalyysin eli Weenden analyysin biologiset puutteet rehujen ravitsemuksellisen laadun kuvaajana. Analyysi ei kuvaa rehun kemiallisen koostumuksen ja sulavuuden välisiä syy-seuraussuhteita. Lisäksi tilastolliset yhteydet vaihtelevat huomattavasti eri kasvimateriaaleilla ja ympäristöolosuhteissa. Weenden analyysin käyttöä ei siis voi suositella karkea- eikä väkirehujen laadun kuvaamiseen. In vitro pepsiini-sellulaasiliukoisuus (OMS) ja sulamattoman kuidun (iNDF) pitoisuus sen sijaan ennustivat karkearehujen orgaanisen aineen sulavuuden riittävän tarkasti käytännön ruokinnansuunnittelua varten, edellyttäen että analyysitulokset muunnettiin sulavuudeksi rehutyyppikohtaisia korjausyhtälöitä käyttäen eli erikseen ensimmäisestä sadosta ja jälkikasvusta tehdyille nurmisäilörehuille, palkokasvisäilörehuille ja kokoviljasäilörehuille.

Detergenttikuituanalyysi, joka jakaa rehun kuiva-aineen liukoiseen ja lähes täysin käyttökelpoiseen solunsisällykseen (NDS) sekä liukenemattomaan kuituun (NDF), on Weenden analyysiä huomattavasti kehityskelpoisempi vaihtoehto. Kun kuituanalyysiin yhdistetään pitkä in situ pötsi-inkubaatio, rehun kuiva-aine saadaan jaettua kolmeen biologisesti mielekkääseen osaan: NDS, potentiaalisesti sulava kuitu (pdNDF) ja iNDF. Rehun D-arvo eli sulavan orgaanisen aineen pitoisuus kuiva-aineessa voidaan ennustaa ns. summatiivisella yhtälöllä. Yhtälössä lasketaan yhteen sulanut NDS, joka voidaan määrittää Lucasin yhtälöllä, ja sulanut kuitu (pdNDF-pitoisuus × pdNDF:n sulavuus tai vaihtoehtoisesti NDF-pitoisuus × NDF:n sulavuus). Rehutyyppikohtaiset summatiiviset yhtälöt ennustivat karkearehujen D-arvon lähes yhtä hyvin kuin OMS ja iNDF. Kun koko aineistoa tarkasteltiin yhdessä, summatiiviset yhtälöt olivat parempia kuin iNDF ja erityisesti OMS.

Jos D-arvon ennustevirhe halutaan saada pienemmäksi kuin 15 g/kg kuiva-ainetta, on käytettävä rehutyyppikohtaisia yhtälöitä riippumatta siitä, onko laskennan perusteena OMS, iNDF tai summatiivinen yhtälö. Toinen vaihtoehto tulevaisuudessa on dynaamisten mallien käyttö. Ne pystyvät samanaikaisesti huomioimaan kaksi tärkeää dynaamista prosessia, jotka rajoittavat rehun sulatusta pötsissä eli kuidun virtaus- ja sulatusnopeuden. Dynaamisten mallien käyttö edellyttää kuitenkin sitä, että rehuista voidaan helposti ja luotettavasti määrittää iNDF-pitoisuus ja kuidun sulatusnopeus. Maatilarehujen iNDF-määritys NIRS-menetelmällä toteutuu Suomessa lähiaikoina, mutta kuidun sulatusnopeuden määritys vaatii vielä lisätyötä.

Contact pekka.huhtanen@mtt.fi

[Full text] (PDF 527 kt)

Update 24.11.2006.